Kida se osaa järjestää yllätyksiä! Kun edellisen viikon näyttelytreenit peruuntuivat sateen vuoksi, suuntasimme tänään kentälle, ensimmäisen kerran isojen koirien vuorolle. Paikalla oli monta koiraa, kaikki reilusti Kidaa suurempia, mutta Kidapa ei välittänyt pätkääkään, vaikka olin varma että se järjestäisi taas jonkun pelkokohtauksen ja saisin hävetä silmät päästäni. Juoksujen jälkeinen toiset koirat ovat hurjan pelottavia -vaihe on näköjään jo mennyt onnellisesti ohi.

Treenit sujuivat muutenkin kivasti. Kida seisoi sievästi ja rauhassa, ei kiskonut toisten koirien perään vaikkei pelännytkään ja juoksi niin nätisti että sen liikeitä jopa kehuttiin. Voisi jo luulla, että selviydyimme täydellisesti ja odotamme nyt innolla viikonlopun näyttelyä. Höpö höpö, ei Kida sentään minua niin helpolla päästä. Kun tuli hetki, jolloin "tuomari" tuli tutkimaan Kidaa, koirani päätti esitellä minulle uuden villityksensä: "Vieraat ihmiset ovat pelottavia". Sievä peruutus omistajan taakse korvat hiukan luimussa, ettei se hurja nainen vain tule ja syö.

Muutaman namin jälkeen kummajaista uskalsi jo lähestyä niin, että se sai joten kuten tutkittua pienen koiraparan. Elämäni ilo luonnollisesti heilui jatkuvasti toimenpiteen aikana pälyillen tuomaria hiukan hermostuneena. Kun oli aika seistä tuomarin edessä, Kida piti niin tarkasti silmällä mahdollisen hirviön jokaista liikettä, ettei millään jäänyt aikaa kuunnella, mitä omistaja käski tehdä. Niinpä seisominen oli vuoron perään istumista ja makaamista, tulipa sieltä jokunen kerta kahdella jalalla kävelyäkin. Seuraavan tuomarin tutkinnassa sujui jo hiukan paremmin, joskin paikalla pysyminen oli edelleen niin vaikeaa, että mittaustulos saattoi hiukan heittää.

Hohhoijaa, sanon vain. Enää ei jaksa edes huolestua, kun nuo omituisimmat vaiheet näyttävät menevän ohi, kun niille ei anna valtaa ja tekee vähän työtä asian korjaamiseksi. Huvittavaa vain, kun neiti, joka tavallisesti tervehtii jokaista vastaantulijaa keksiikin pelätä kilttiä tuomaria. Onneksi sentään Kida ei pelkää tosissaan, vaan arastelee vain hieman. Murina, hampaiden näyttely ja näykkiminen tästä vielä puuttuisivat. Meidän muutenkin epävarman näyttelysuorituksemme Kida todennäköisesti silti onnistuu pilaamaan, mutta se onkin jo paljon pienempi murhe.