Kida oli tänään mätsäreissä. Ei, ei osallistumassa, vaan vain katselemassa kauempaa. Voin kuitenkin ylpeänä kertoa meidän käyneen yksissä (tai oikeastaan kaksissa, toisella kerralla ne vain olikin peruttu..) näyttely-treeneissä.

  Huomasin pitäväni puuhasta, varsinkin kun Kida idean tajuttuaan osasi käyttäytyä oikein hyvin ja juoksi sievästi vierellä. Edelleen minua kyllä hiukan nauratti näyttelyn älyttömyys - juosta nyt kehää ihmisten tuijottaessa! Aion kuitenkin jatkaa treeneissä käymistä, etenkin kun menin ilmoittamaan Kidan Oulun KV näyttelyyn lokakuussa. Se kun on viimeinen mahdollisuus päästä pentuluokkaan, jossa minun ja Kidan toilailu ei ehkä tunnu ihan niin pahalta. Ajatus oikeaan näyttelyyn menemisestä järkyttää minua itseäni edelleen melkoisesti, saapa nähdä uskallanko raahautua paikalle nolaamaan itseni. Harjoittelemme kuitenkin säännöllisesti seisomista, koko ajan pidempiä aikoja.

  Ennen viimeisintä kahta viikkoa minulla oli kivasti aikaa Kidalle, nyt yliopiston alettua päivät menevätkin luennoilla ja laskuharjoituksissa. Onneksi veljeni koulu on vieressä, joten hän voi päivisin käydä viihdyttämässä neitiä. Huomaa selvästi, että Kida on entistä energisempi illat, kun päivällä on ollut tylsää. Energisyyden lisäksi monet Kidan jo osaamat asiat tuntuvat unohtuneen kokonaan, mutta se taitaa olla niin tavallista koirilla tuossa iässä, että on vain purtava hammasta ja jatkettava kieltämistä. Asiaa ei kuitenkaan kauheasti auta, että pikkuveli leikittää Kidaa hanskoilla ja sukilla, pikkusisko antaa Kidan tahallaan purra/mutustella sormiaan ja yksi sisarus opettaa Kidaa hyppimään "koska se on kivaa". *Murinaa*

 Viimeisenä vapaana viikonloppunani oli kauan odotettu tapahtuma - Oulun alueen kooiker-tapaaminen. Olin jo hyvän aikaa potkinut tapaamista alulle ja oli kiva katsella, kun lauma punavalkoisia koiria juoksenteli Haukiputaan soramontuilla. Kida viihtyi parhaiten vanhan tuttunsa Roosan kanssa. Muut koirat olivat kivoja, mutta parasta oli riehua vähän kauempana "bestiksen" kanssa. Paikalle saapui mukavasti koikkereita, toivottavasti tapaamisia tulee eteen jatkossakin.

 Kida katselee poikia.