Omassa kodissa asuminen on ihanaa, ainakin yleensä. Kidakin alkaa sopeutua yhä paremmin kutistuneeseen laumaamme, mutta vieraiden toivossa se jaksaa yhä heiluttaa häntäänsä vimmatusti oven edessä, kun porraskäytävästä kuuluu ääniä. Kun joku joskus eksyy meillekin, me kaksi olemme salamana ovella toivottamassa muun maailman tervetulleeksi. On ihanaa saada puhua jonkun muunkin, kuin Kidan kanssa (ja Kidan kanssa keskustelemista yritän edelleen parhaani mukaan vältellä).

  Kida on kasvanut ja kehittynyt. Tottakai, sehän on selvää, mutta siitä todella on tullut aivan eri koira. Se näyttää, haisee ja tuntuu erilaiselta, ja sen käytöksessä on ihan outoja, epäkidamaisia piirteitä. Se osaa esimerkiksi odottaa lupaa ennen kuin syöksyy kupille. Siis meidän ahmatti possu! Muutenkin Kida on usein tottelevaisempi kuin ennemmin, mutta se osaa myös ovelammin kiertää käskyt, kun ei huvita totella. Kuuron esittäminen onnistuu jo oikein hyvin ja nopeus on valttia, kun haluaa syödä tienposkesta kasan pizzalle haisevaa foliota ennen omistajan "irti"-käskyä. Kidasta on selvästi kasvamassa kunnon teini-ikäinen.

  Olen ollut nyt viikon töissä, ja Kida on harmikseen jäänyt yksin kotiin. Ensimmäisenä päivänä se oli nyhtänyt matosta violettia nöyhtää asunnon täyteen ja repinyt yliopistolta saapuneen kirjeen oikean kulman pieneksi silpuksi. Teippasin postilaatikon eteen KoKo-astioiden lahjakassin, jonne postit tästä lähin tippuvat. Minua raskaan työviikon uuvuttamaa edelleen piristääkseen Kida nappasi jostain silmätulehduksen, että saisin varmasti tuhlattua kaikki rahat, jotka jo olin tienannut. Yritän kuitenkin edelleen mutista hienoa tyttöä kun Kida antaa nätisti laittaa tipat silmiin, mitä nyt välillä pitää vähän kääntää päätä kun tippa on juuri tulossa.

  Kokeilin Kidalle pitkästä aikaa nappuloita, tällä kertaa merkkiä B. Korvat ja silmät näyttivät oikein hyviltä, kunnes päätin kokeilla taas myös merkkiä A. Kirotessani norsunnahan näköisiä, ruskeaa vaikkua tulvivia ja tulipunaisia korvia kävin ostamassa kaupasta pussillisen B:tä. Nappuloita kakara saa aina välillä, kun kaapissa ei ole mitään muuta ja laiskottaa. Korkeintaan kerran päivässä, sen laiskempi ei saa sentään olla!

  Kesätyttö